Stressi yms muu panikointi johtuu asioista jota oon vaan lykänny ja joita vois ehkä pikkuhiljaa alkaa hoitaan. Pitäis siis ainakin ostaa viemiset perheelle ja mulla ei oo oikein hajua että mitä ostaisin muutakun että mulla on sellanen Suomi-kirja ranskaks ja sit sille mun siskolle sellanen marimekon penaali, mutta niinkun esim mitä viedään ranskalaiselle -93 pojalle? Ja sitten tää mun heikko kohta, PAKKAAMINEN. Mitämharget kuinka saan pakattua vuoden kamat, miten pystyn ennakoimaan mitä tarviin ja mitä en ja en tiä mitä kaikkee voin sielt ostaa kun esim kengät nii ei sielt löydy mun kokosii (42) sillee iha hirveesti niin pitää raahaa kaikki täältä ja sit mitä niinkun tavaraa tarviin vaatteitten lisäks ja järkkyäää. Kyllähän sinne voi sit perää lähettää mut ois se nyt ok saada suurin osa täs suorilta mukaan nii ei sit tarvii lähtee kikkailee jälkikäteen. Äiti kyl sano että se lähettää sit ainakin koriskengät perässä jos tarvii, kun ei sitä tiä et mitä sportaktiviteettiä sieltä oikee löytyy nii paras sit varmaa sillee jälkeen päin lähettää kun on ensin nähny sen tilanteen siellä että mikä meininki.
Ja yks iso juttu on kans toi kieli! Jäi toi kesällä harjotteleminen vähän jotenki siihen pariin kertaan niin tää taso on nyt oikeesti ihan säälittävä ja huolestuttavan huono. En tiä miten mää pääsen siä vauhtiin enkä mää tajua miten kielen voi oppia vuodessa! Mutta aika lailla kaikki vaihtarithan sen onoppinu että kai siinä on sit jotain magic mukana että se onnistuu? En tosiaan tiä. Onneks(valitettavasti, en tiä kumpi tässä pitäis olla käytössä, niin se mun perhe puhuu englantia ja ainakin se veli tosi hyvin kun se oli Etelä-Africassa vaihto-oppilaana pari vuotta sitten. On se aluks ainakin hyvä et saa hoidettua kaikki nbiinknu tärkeet sellaset viralliset jutut alta pois sillee suht sujuvasti, mutta sitten pitää kyllä olla sillee et puhutaan ranskaa ranskaa ranskaa. Mut ehkä se siitä luonnistuu, ehkä...
Perjantaina oli pienet läksäri bileet Stockmannin kattotasolla. Oli kyllä tosi kivaa, toivottavasti muillakin?! Vähän jotai fail ja sellast mut siis hyvin meni, äiti me oltiin ihan kunnolla! Lauleskeltii singstaaria (olin voittamaton vaikka Miro Javanaisen taholta saattaa tulla jotain muuta informaatioo) ja saunottiin ja syötiin ja otettiin kuvia ja pidettiin hauskaa ja kaikkee muuta helmee. Aika loppu kyllä kesken, ois voitu vähän pitempäänkin siä partyilla! Mutta hyvä se oli näinkin, kiitos äiti ja isi tilavuokrasta ja ruuista=)=)Ainiiiin ja sit pitää vsatata perheeltä tulleeseen sähköpostiin..ranskaks? Oon henkisesti valmistautunu siihen jo joku viikon kun ei oo ollu vaan aikaa alottaa, kun tiedän että se kestää ainakin sen 3tuntia että saan sellasen jonkun pitusen kirjeen kirjotettua vaikka tekisinkin sen puoliks google-kääntäjällä (määhän en siis käytä sitä he he). Jospa huutaisin jossai vaiheessa äitin apuihin ja alkasin heittää settiä joskus illemmalla...
Sukulaiset on suurimmaks osaks jo moikkailtu, mummit ja ukit ja isotädit ja serkut ja tälläset, vielä parhaat kaverit ja perhe. Apua
Lento lähtee siis torstaina 26.8. klo. 12:15 ja asemalla pitää olla siinä 10:00 aikoihin. Musta tuntuu että jätän meikkaamisen lentokoneeseen... Onneks siä koneessa oon sit muitakin joilla on sama situation ja voidaan sit fiilistellä yhessä. Pariisissa sitten parin päivän leiri, missä on kaikkialta vaihtareita ja sieltä sitten kohti Nantesia ja uudenlaista ja outoa vuotta.
Ei kai tässä muuta oikein, ei sitä vieläkään taida tajuta että herranjumala oon vuodeks lähössä asuun johonkni random perheeseen ja outoon kaupunkiin ja opiskeleen johonkin ranskalaiseen lukiosysteemiin ja kaikkee vähä hassua. Mutta ehkä se sitten jossain vaiheessa iskee että sen kaiken tajuaa.
Katri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti