Je suis Katri et j'aime bien faire du ski dans le mur!

Mun olis nyt tarkotus pistää tänne ihan hullut setit mun lomasta. Koitan pysyä tiukasti aheessa koska muuten tää venähtää ihan kauheeks romaaniks, jota ei varmaan kukaan taas vaivaudu lukeen. En myöskään jaksais hirveesti tätä kirjottaa kun laiskottaa, niin toivotaan että se auttaa pysyyn kaidalla tiellä etten harhaile ihan johonkin snoukkapoikien sinisiin silmiin ja sitä rataa. Nonii jaa se alko jo.

Eli no joulusta nyt oli jo omat kirjotuksensa. Erilaista oli, välillä ärsytti mutta loppujen lopuks ihan ok. Tässä viä muutamat kuvat tosta joulun ajalta.

















Jotain random joulufiilistelykuvia. Ja Victorilla on jalassa bokserit jotka se sai multa joululahjaks. Niin ja vielä ei oo tullu viimeset joulupaketit Kuopiosta ja kotoo, että niitä odotellessa.

Nyt kuitenkin asiaan. Tapanin päivänä lähettiin ajeleen kohti Alppeja, tarkalleen Alppikylää nimeltä Meribel. Ajoaika: tuntematon. Kaikki riippu että kuinka paljon on ruuhkia. Ja no, olihan niitä. Lagattiin autojonoissa yhteensä joku 2-3tuntia. Oli pihan pirun helmee. Ja kun perille päästiin niin tasan 12h sitä tuli istuttua. Hienoo oli myös kun DVD-laitteet meni rikki ekan leffan jälken niin siinä oli si vähän touhuilut vähissä.

Sitten siinä viikon aikana tuli lasketeltua, mentyä liian kovaa, kaaduttua, menetettyä tajunta, hourailla, jouduttua sauiraalaan, oksenneltua, häpeiltyä ja päästyä parin päivän jälkeen takas rinteisiin. Eli siis ekan päivän toinen lasku, meitsi vetää komeet kuperkeikat sellasen verkkoseinän kautta johonkin kuoppaan. Sieltä sit pääsin alas 500e kelkkakyydillä. Oon aina halunnu sellaseen. Mutta harmi etten ollu tajuissani. Muutenkaan en muista kaatumisesta mitään, mulle on vaan selostettu mitä tapahtu. Viimenen muistikuva 10m ennen sitä seinää kun en saanu jarrutetua ja seuraava muistikuva ambulanssista "Miks oon täällä? Kyllä mä nyt mun nimen muistan, ottakaa helvettiin tää niskatuki."

En ees oo ihan varma mitä mulle kävi, mut koomasin joku 5 tuntia siä hoitolassa ja heräsin välillä oksentaan. Ihan ei ollu kaikki kotona kun muistikuva lääkäristä on se, että se oli Tohtori Sykerö. Sateenvarjo ja kaikki. Selitin myös kaikkee omaa settii jostain päivämääristä yms. ja en ees muista puhuinko ranskaa vai englantia vai vaikka suomee.

Siitä sitten toivuttiin parissa päivässä entiselleen. Pään särky oli siinä jonkun aikaa melkosta, mutta sekin helliti, ja päästiin takas rinteisiin. Tällä kertaa kypärä päässä (joojoo, ruma tietysti).







Ja nyt tulee mun henkilökohtanen mielipide Alppi-laskettelusta: liikaa porukkaa, liian isot mäet, liian pitkät hissimatkat... Eli en henkilökohtaisesti erityisemmin syty tälle touhulle. En oo mikään himolaskettelija niin mulle riittää ihan hyvin noi perus Sappee ja Himos, ja no joku Tahko ja Lappi ja tommoset. Mutta sillain että pysytään jatkossa siä Suomes rajojen sisäpuolella kun ollaan lähössä hiihteleen.








Siinä sit lasketeltiin, mää yleensä menin vasta iltapäivällä lounaan jälkeen (että sain nukkua pitempään). Teki jotenkin kipeetä se laskettelu, en tiä oiskohan tässä mun lasketteluasennossa jotain hiomista mutta ei nyt perehdytä siihen.



Yks päivä lähin rinteestä ennen muita niin vedin komeet suunnistukset siä ympäri maita ja mantuja. Otin bussin joka oli luonnollisesti väärä ja meni ihan berberiin. Sitten tulin sieltä takas ja otin toisen mutpäädyin ettei sekää oo oikee ja lähin heti pois (se olis ollu oikee). Sit ajattelin et lähen lasketteleen alas, kun siel oli sellane reitti sinne meijän mestoille. No mulla ei se reitti ollu ihan hallussa, joten löysin itteni taas sieltä samasta paikasta mistä olin alunperin lähteny. No sit meni hermo ja lähin käveleen sellasta mäkee ylös niitten kaikkien kamojen kanssa. Tähän kikkailuun meni 2h ja olin perillä vasta kaikkien muiden jälkeen. Ja siis olin tosiaan lähteny sieltä rinteestä aikasemmin sen takia kun väsytti. Eikä vituttanu.

Uusivuosi meni aika rauhallisesti. Ensin syötiin siellä meijän majapaikassa kaikkien muiden siellä olevien kanssa 4 tuntia, joo siis 4tuntia. Vuosi vaihtui ruokapöydässä, aivan lahtavaa. Oltiin kaikki ihan K-otsassa siellä me nuoriso että joo voiskohan tästä kohta niinkun liueta jonnekkin mestoille. Siinä sit puol 1 aikaa lähettiin vähän kylille. Ja rupes harmittaan ku ei päädty sinne aikasemmin, oli meinaa hyvä meno! Khunolla kovalla musiikki ja bassot ja porukkaa roimasti (joojoo oli komeita ja kaikkee). Siel kuitenkin bileet loppu siinä 2 pintaan ja meijän oli aika palata meijän nukkumapaikkaa. Sniikattiin kuitenki Victorin + muun nuorison kanssa majapaikan viereisen kapakkaan jutskaileen yhelle. Neljän aikoihin sitten kömmittiin nukkuu. Eli siis uusivuosi samoilla fiiliksillä kun joulu, erilainen mutta ihan ok. Raketteja ei myöskään ollu ainakaan tua paljoo, kuulin ehkä kolme. Mahtavaa.









Käytiin yks päivä myös pulkkamäen ja se oli pirun helmee, kun mentii niil hiihtohisseillä ylös ja sit niitä rinteitä alas liukurilla! Olin elementissäni, ihme kun en lentäny jotain puuta päin.

Sunnuntaina 2.1. lähettiin sit aamusta ajelee kotiin. Matka kesti nyt vaan 10 tuntia kun ei ollu ruuhkia onneks. Oli ihan kiva reissu, varsinkin oli ihanaa kun oli lunta! mutta jotenkin ehkä odotin jotain vielä hauskempaa. Mutta ehkä se johtuu tästä mun yleisestä ei-niin-hyvästä fiiliksestä. Mutta tähän tunne-aiheeseen palaan sitten toisessa postauksessa, muuten tästä eii tuu loppua ikinä.

Koulu jatkuu jo,eilen oli eka päivä. Ihan hirveetä, en tykkää yhtään. Lomailkaa te siellä vielä täysillä Suomessa!

Bsx, Kapa