Hypäri

Otsikot. Mikä niissä on ollu aina niin vaikeeta? Ala-asteen ainekirjotuksista asti. Hemmetti! Mutta siis "asiaan". Tää viikko on menny ihan saakelin hitaasti. Siis musta tuntuu että Suomessa on loma kestäny 3 viikkoo pitempään mitä täällä, vaikka tässä on kulunu vasta 5päivää koulua. Koulua... En tykkää! Hempskatin tylsää ja turhauttavaa, en tee täällä vieläkään mitään.

En tiedä pitäiskö alkaa joku panostus tässä pikkuhiljaa että yrittäis ees tehdä kokeita tai merkata läksyt tai jotain vastaavaa? Tuli vaan tällänen ajatus tossa, kun toi Jasmine vetelee kokeista 13/20 ja on luokallaan numerovertailussa sijalla 8. onko jokin vialla omassa opiskelussani? Mysteeri. Tai no ei oo. Koska kyllä siinä vikaa on. Tai kun studying doesn't actually exist in my french life. Niin tässä tulee se mysteeri, että pitäiskö asialle tehdä jotain. Tai no ei sekään oo mysteeri. Vastaus on kyllä. Mutta en jaksa ei huvita ei oo motivaatio, miksi pitäis, numeroilla ei oo mulle täällä kuitenkaan yhtään mitään väliä.

Niin siis mun piti vaan tulla kertoo kuinka hitaasti tää viikko on menny. Enkä oo tehny mitään. Kattonu Skinssiä, käyny koulussa, nukkunu, dataillu, syöny. Siis suorittanu vaan perus tarpeita. oon myös harrastanu melkein liiaks asti tota ajattelu töytä. Tää on ihan hirveetä kun täällä on niiiin paljon aikaa itelleen, että kerkee ajatteleen kauheesti. Onhan se ihan hyvä juttu, mutta hetkittäin täi pohdiskelu tuntuu menevän vähän liiallisuuksiin. Vedän myös hullut analyysit aina joka aikeesta ja venytän juttua, tekstiä vaan tulee ja tulee. Eilen analysoin miehiä ja ihmisluontoa, kuvailin myös millainen on unelmamieheni (tarkastakaa mun fb-seinä. äiti sun ei tarvii), pohdiskelin huonoa itsetuntoani, mietin tosissani pitäiskö täällä oikeesti nyt vähän ruhdistäytyä, mietin mikä ranskalaisissa mättää, kerroin tytöille kuinka hiostavat ja smägmäset on märät hiukset jos niitä ei kuivaa suihkun jälkeen vaan lähtee märillä esim. kouluun ja tänään laskin päivät, viikot ja kuukaudet että kuinka paljon on edessä ja kauan on takana. Ja niin edelleen. Ihan liikaa analysointia ja pohdintaa. Pitäis kai kehittää jotain sosiaalista elämää ja menoo, että pääsisin vähän rajottaan tätä rönsyilevää ajatusmaailmaa. Tällä menolla oon saavuttanu henkisen eläkeiän kun kerkeen vuoden loppuun mennessä miettiä kaikki maailman menot läpi. Ei hyvä.

Minä en lähde maailanympärysmatkalle, minä lähden tunnille. (Yks päivä muistelin Simo Frangenin huippusarjaa sitä mikälie maailmanympäri systeemi. Se oli musta aina mahtavaa kun se sano että minä lähden Tampereelle. Jee.)