Mun oma seikkailuni alko lauantai aamuna siitä ihan ensimmäisestä, että sain jännittää, heräänkö ajoissa junaan. No siä mää sitten jokatapauksessa istuin ensin tramwayssä 5:50 kohti juna-asemaa, ja lopulta junassa, joka lähti 6:34. Direction Paris. Junamatka menikin sitten nukkuessa ja kattellessa punasta auringon nousua. Oli niin kivan näköstä, alko viikonloppu lupaavasti heti alkumatkasta.
Sitten mun piti lähtee yksikseen suunnistaa Pariisin monimutkasilla metroilla silmät vielä puoliummessa mun megalaukun kanssa kohti toisella puolen Pariisia olevaa toista juna-asemaa, Paris Nordia (siis kun siä on niitä asemia kai 4?). Muutamien koordinaatioselitys puhelujen (no siis tässä on joku tämmönen junataulu eksää nää? aijaaaa sää oot siä kolme kerrosta alempana no jaa siäkin on sellanen taulu no mutta tuu ylös. okei mentiin ristiin.. Aijaa tuolla sää oot! Ai et vai?) jälkeen me sitten löydettiin Jasminen kanssa toisemme sieltä asemalta ja suunnistus jatkui yhteisvoimin kohti meijän majailupaikkaa, Jasminen host tätiä. En ees yritä muistaa mikä sen metroaseman nimi oli, mutta jossain idässä päin me majailtiin.


No sitten me soiteltiin Ericille ja Sebastianille (YFU vaihtareita, mexico ja columbia/california, en tiä kumpaa sebastian täällä on niinkun edustamassa?) ja päätettiin suorittaa meeting metropysäkillä Hôtel de Ville (pakko oli pistää kun kerrankin muistin) ja niinhän me sitten tehtiin. Eric lähti opastaan meitä johonkin kahvilaan joka oli "ihan lähellä" ja lopulta huomattiin pyörivämme ympyrää vaikka kahvila oli aina kuulema ihan nurkan takana. Lopulta sitten päästiin istumaan yhteen tabac-bar paikkaan. Ei se se ollu mihin meijän ois pitäny mennä, mutta siinä vaiheessa sillä ei ollu enää mitään väliä kun jalkoja särki niin hemmetisti!

Hengailtiin tunti pari poitsujen kanssa ja naurettiin ja vaihettiin kuulumisia ja analysoitiin missä maassa on kauniimpia tyttöjä yms tärkeetä. Ne sano että ne tulee Suomeen ja Ruotsiin heti kun pääsee, kun sanottii et usein scandinaavit lämpee noille latinoille aika hyvin, haha.
Sit kun siinä oltiin lörpötelty ja leputeltu jalkoja jonkun aikaa niin lähettiin Jasminen kans viä vähän shoppailee le Forum des Hallesiin. Siä oli sikana kauppoja ja kerroksia ja ei tiedetty enää yhtään missä oltiin ja missä oltiin jo oltu ja mihin piti löytää. Sinne ois hyvä mennä paremman ajan ja paksumman lompakon kanssa. Käytiin joissain kaupoissa ja mäkkärissä syömässä (meillä oli korkee vaatimustaso näille ruokamestoille). Sitten joskus siinä illan mittaa lähettiin takas tädille, heitettiin päivän ostokset ja turhat kamat sinne ja lähettiin taas moikkaan poikia.


(Voi muna tässä oli vasta lauantai, tästä tulee saaakelin pitkä!)




Sieltä sitten lähettiin metroileen Sacré Coeurille ja napattiin muutamat Suomi-fiilistelykuvat... (ks. kuvamatskut)
Sitten kun sieltä lähettiin, niin katottiin kelloo, että tässä on viä pari tuntia aikaa siihen, että pitää lähtee juna-asemalle, ja päätettiin sitten läjtee viä Chaps Elycéelle katteleen jouluvaloja ja paria kauppaa. No, meillä ton viikonlopun aikana

Ei me kauheesti siä kaupoissa enää keretty käydä, kun siihen suunnistukseen meni sen verran aikaa. Lähettiin vaan sit kohti tätiä, otettiin kamat, moikattiin ja biosuis bisous, ja lähettiin kohti Paris nordia. Mun juna lähti tunnin Jasminee myöhemmin, niin mulla oli aikaa kâydä saattaan se. Se pääsi junaansa ajallaan ja mää lähin ettiin itteeni sine mun asemalle. Olin siä joku 40minuuttia ennen junan lähtöö ja kâvin sit ostaa puolen litran kaakaon Starbucksista ja pistin pari puheluu Suomeen.
Juna sit tuli ja meni ja Nantesis olin 23:10. Odilen oli tarkotus tulla mua hakeen, mut sit siltâ tulikin puhelu, josta en saanu mitään muuta selvää muuta kun että voiture, commerce ja ligne 2. Päättelin siitä sitten, että pitää lähtee julkisilla kotiin. No lopulta sitten kâvelin commercelta (siis keskustasta) kotiin kun seuraavaan tramwayhin oli joku 15minuuttia, eikä sekään mee ihan meijän eteen. No sitten lâhin raivolla käveleen kotiin pâin ja kânnykâstä loppu akku ja iPodista ja muuta hianoo. Kun pääsin kotiin nii Odile oli iha henkihieveris kun mulla oli kestäny niin kauan ja en vastannu puhelimeen. (siltä olikin tullu 9puhelua sinä aikana kun kävelin, huomasin sen jälkee kun pistin puhelimen lataukseen) Pääsin sitten lopumta onnellisesti nukkumaan ja odottamaan herätystä uuteen kouluviikkoon!
Oli tosi lepposa viikonloppu! Kiva oli nähä vaihtareita ja Jasminee muutenkin tälläin suomalaisena ja juoruta ja kikatella (=räkättää täysillä että varmasti saatiin kaikki metrossa mulkoileen meitä) ja kaikkee tehä, mitä oli suunniteltukin! Näitä lisää.




Huoh tästä tuli tällänen kirjan pitunen setti, mutta no koittakaa ny ees noi kuvat kattella!
Katri
P.S. Täällä on satanu vähän lunta! Mutta ei jääny maahan, kurjaa