Tranquille

En oo taas hetkeen kirjotellu, mutta jotenkin aika vaan kuluu eikä ehdi kirjotteleen plus nää mun hostit aika vahvalla kädellä koittaa rajottaa mun koneella istumista, niin eipä sit tuu niin paljon turhaa koneella oltua. Nyt kuitenkin kyllästyin leffojen katteluun yksin kotona ja ajattelin tulla kirjotteleen vähän kuulumisia.

Eli viime viikko meni ihan normaalisti, ei tainnu tapahtua mitään huikeeta. Paitsi ainiin sain mun TPE valmiiks! Siinä riittää juhlimisen aihetta. Vanhenin varmaan 5 vuotta siitä stressatessa ja lopulta valitsinkin more easy wayn tehä sitä, eli kieli vaihtu englantiin. Kyllä nyt välillä voin päästää itteni helpommalla, vai..? Ja toi Suomen lukiojärjestelmä ei oo sieltä yksinkertasimmasta päästä selittää ees suomeks ja englannikskin oli vaikeuksia, niin se ranska ois ollu jo vähän liian tuskallinen. Ja lisäks kun teen siitä myös kuulema sen suullisen osuuden, niin en halua kuitenkaan kuluttaa koko loppu aikaani stressaten siitä, jos olisin tehny ranskaks. Joo ei pitäis stressata mutta can't help it. Joten helpomman kautta tällä kertaa.

Viime viikonlopuksi lähdin sitten Nallieriin, Luconin lähellä olevaan pikku kylään, meijän Suomi-perheen ranskalaisia perhetuttuja moikkaamaan. Kukaan ei oikein tuntunu tajuavan tätä kuvioo. Kaikki kysy et siis onko ne suomalaisia? -Ei. Puhuuko ne suomee? -Ei. No miten sun porukat sitten voi tuntee ne? -öh itseasiassa, no idea.
Oli kuitenkin mukava käydä siellä. En ollu perhettä nähny kai johonkin 4 vuoteen, eli en tienny että onko jotenkin awkward tai sillain. Mutta eipä ollu ollenkaan, vaan oli tosi rentoo ja lapset oli niin huippuja ja oli kaikkee touhuamista. Laitan vielä tällä viikolla tarkempaa postausta tosta viikonlopusta kuvien kanssa.

Maanantaina olin koulussa ja oli ihan normaalia, sitten iltapäivällä kävin kahvilla Samian ja Annabellen kanssa. Nyt on alkanu jotenkin paremmin tulee juttuun noitten mun luokkalaisten yms muiden kanssa ja voi jo sanoo että on muutama kaverikin, toisin kun tossa kuukausi sitten. Kai porukka on alkanu vähän viivellä tajuun että kyllä, puhun ranskaa. En täydellistä, mutta quand meme! Maanantai-iltana oli vähän flunssanen olo ja otin 3h päikkärit koulun jälkeen.

Tiistaina lähin vähän kipeillä fiiliksillä kouluun. Ja tässä kohtaa tapahtu jotain koomista. Heräsin aamulla, ja lähin kauheella kiireellä kotoo koska ajattelin että myöhästyn. Ensin otin kävelin tramway pysäkille, otin tramin ja sitten kävelin bussipydäkille ja otin bussin. Se urheilu stadioni, missä meillä on tällä hetkellä liikunta tunnit, on aika kaukana ja keskellä ei oikeestaan mitään. No istuin siellä bussissa kunnes mun kännykän herätyskello alko yhtäkkiä soida. Ihmettelin että mitä se nytten soi. Otin kännykän laukusta ja aloin vaan nauraa että ei oo todellista, kello on 07:15. Olin siis lähteny kouluun tuntia aikasemmin ja huomasin sen hieman liian myöhään palatakseni enää kotiin tms. Sitten siellä stadionilla ei ollu tietysti ketään muita, eikä edes valoja päällä. Jatkoin vaan nauramista ja odotin sitten sen 45 minuuttia että porukka alko valuun sinne stadionille. Sitten en loppujen lopuks ees osallistunu liikuntatunnille kun oli liian kipee olo, olin vaan ajan ottajana.

Liikunnan jälkeen sitten tulin kotiin ja sanoin hosteille että tuntuu vähän kipeeltä, niin Odile soitti heti koululle, että Katri ei tuu tänään enää kouluun. Siitä painuinkin sitten nukkumaan ja otin sopivat 7h päikkärit. Nenä oli koko päivän tukossa ja ääni oli tosi flunssanen, iltaa kohti sitten vähän parani. Tänään mulla sitten heräsin vähän vielä flunssassa, mutta ajattelin silti lähtee kouluun. Kerkesin jo käydä suiohkussa kunnes Odile tui ihmetellen kysyy että meetkö jo kouluun. Olin sillain joo, mutta aloin miettii että ois ehkä parempi jäädä vielä kotiin täks päiväks. Menin sitten takas nukkumaan ja heräsin siinä puolen päivän aikoihin ihan jäätävään vatsakipuun. Ei oo varmaan ikinä sattunu niin paljoo mihinkään. Silmissä sumeni ja korvat humisi ihan hirveen kovaa ja en pysyny pystyssä, tärisytti ja valu kauhee kylmän hiki mutta tuli koko ajan kuumia aaltoja. Sitä kesti jonkun aikaa kunnes sitten tuli jo parempi olo. Loppu päivän oon ollu jo paremmassa kunnossa, nenä vuotaa mutta ei oo enää koko ajan tukossa. Huomessa ehkä voisin lähtee jo sinne kouluun, katotaan aamulla että mikä on la forme.


Tää alku viikko on siis menny nukkuessa ja elokuvia kattellessa. Otin oikeudet kattoo niitä muutamaa lukuun ottamatta englanniks, sillä verukkeella että oon kipee enkä jaksa ajatella. Mitä leffoja nyt oon kattellu, niin: Twilight 2&3, Step Up 1, Valiant, Lord of the rings trilogia (Yhdistääkö mikään näitä elokuvia? Vinkkiä kuvista.) Eli muutama hassu tunti elokuvia on mahtunu näihin kolmeen päivään! Enää onkin sitten huominen ja perjantai, ja sitten alkaa jo niiiiin kauan odotettu 2 viikon loma! Lomatouhuista sitten lisää joskus myöhemmin. Koitan nyt päivitellä tänne vähän useemmin kuulumisia kun vaan kerran viikossa, kun sitten näistä tulee tälläsiä hirmusen pitkiä.

Mutta hyviä lomia sinne Suomeenkin, kenellä on ja kenellä ei, en tiedä.

Laters, Kapa