perjantai 24. joulukuuta 2010

Ai onko tänää Joulu?

No ei siltä tunnu, hemmetti. Kyllä mulle sitte tuli ne Joulu-angstit mitä pelkäsinkin. Haluan kotiin viettää Joulua. Siellä olis odottamassa joulusauna, riisipuuro, joulupukki, jouluateria, tuhannet ja taas tuhannet suklaakonvehdit, serkut ja tädit ja sedät ja perhe ja Ranska-vieraat, lumi, pakkaset, pulkkamäki, kivat joulumekot, naurua, joulupukin kuumalinja, juhlaa + Arskan tasojutut muutaman viinilasin jälkeen. Täällä on: joulukuusi. Sekin on koristeltu ihan väärin! Hemmetti.

Siis täällä on Joulu paljon laimeempi kun Suomessa, tai ainakin Suomi-koti vs. Ranska-koti, koska ei tässä voi ehkä yleistää. Täällä ei oo ollu joulu-ressiä, joulusiivousta, leipomista, ruokien tekoo, pukeutumista, ei mitään. Täällä tää aatto on arkipäivä. Kaikki kaupat on auki ja kaikki käy töissä. Lahjat avataan joko keskiyöllä tai huomenna aamusta. En tiä mitä huomenna on luvassa, mutta ei puheiden mukaan mitään päätä huimaavaa.

Ja ensimmäisenä tähän suurimpaan järkytyksen aiheeseen: jouluateria! Siis Suomessa Joulu on kauheeta ahdingon aikaa lihomisen kannalta, ja hemmetti, me syödään jouluaterialla vähemmän kun tyyliin normaalisti! Etanoita, juustot, ja jälkkärit. Siis mitä! Mihin katosi 25 eri lajikkeen täydeltä notkuvat pöydät. Antimina lanttu-, porkkana-&perunalaatikot, lohi, siika, kinkku, kalkkuna, herneet, sillit, mäti, perunat, leivät, juustot ja kaikki muu mitä en muistanu mainita. Siis tää ei kyllä käy!

Okei, tekee ehkä ihan hyvää mun vaihtarikiloille, että on ruuan puolesta on laimeeta. Mutta ei niissä muissa osa-alueissa sitten tarvis pihtailla! No siis joulupukki ei tuu kysymykseenkää, ei se tänne kuulu niinkun meillä, että tulee käymään ja jakamaan lahjat. Victor nauro vaan puoli päivää ja väitti että se on vaa tapa ansaita hyvät rahat niille pukeille kun ne tulee kekkuloimaan ja jakamaan lahjoja. Mutta ei se oo totta! Se on perinne!

Ja sitten no tää nyt voi olla monissa perheissä Suomessakin, mutta mää en ole tähän tottunut, että Joulu vietetään pienellä porukalla perheen kesken. En oo tainnu yhtäkään joulua viettää kotona vaan perheen kesken, paitsi siis no joskus pikkusena. Oon aina tottunu siihen että Jouluna on hirvee häslinki ja paljon rakkaita ihmisiä ympärillä. Mutta ei tänä jouluna.

Mutta no jos mää nyt lopettaisin nää mun Joulu angstit ja menisin vaikka tekeen sen piparitaikinan. Jospa tulis ees jotain Joulu fiilistä tähänkin ankeuteen.

Hyvää Joulua ny sitte ja olkaa ilosia siitä mitä teillä on! Määkin yritän.
Bisous, Katri

1 kommentti: